Näin meidän (epä)vappumme sujui:
Istuimme kaupungin keskustan ravintolassa kaasulämmittimen eli saksalaisittain lämpösienen (Heizpilz) juuressa. Oli niin tuulista, että lämmöt taisivat lentää naapuripöytään pieniä alaspäin kohdistuneita lämpötuulahduksia lukuun ottamatta.
Skoolasimme vapun kunniaksi Jumbo-cocktaileilla. Vaahtokarkki + karkki + cocktail on ihan voittamaton yhdistelmä!
Vappupäivänä matkasimme pyörillä piknikille meidän metsäaukiollemme. Siellä oli kaksi ihmistä!!! Loppujen lopuksi neljä ihmistä ja hevonen(!?) No, joka tapauksessa tyhjempää kuin Kaivopuistossa.
Kotona keitin kahvit, ja meinasimme ottaa kyytipojaksi jäätelöä, jolloin muistinkin, että meillä on pakkasessa valmiita pikkumunkkeja! Joten sain kuin sainkin vappumunkkeja, jos valmiita pakastemunkkeja nyt edes sellaisiksi voi kutsua... Hyviä ne kyllä olivat.
Vappumunkkien kanssa hengasi "ympäristöampiainen", jonka Eini sai viikonloppuna kaupungilla ampiaisasuun pukeutuneelta henkilöltä. Tuijotuksen ja ihmettelyn jälkeen alkoi Einin alahuuli väpättää ja itku pääsi valloilleen, vaikkei kumpainenkaan ampiainen edes pistänyt. Kai sellainen parimetrinen vilkuttava ampiainen oli vain vähän liian jännä juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti