"Kannattaa sitten varoa tätä ovea. Muutamilla on jo käynyt tämän kanssa pikku haaveri", sanottiin minulle ensimmäisenä työpäivänäni.
Sitten samaan syssyyn vielä tutkisteltiin ja ihmeteltiin, että mikä tässä ovessa muka on niin vaarallista. Se kun näyttää ihan normaalilta ovelta. Mutta normaali ulkonäkö on vain hämäystä. Se on susi lampaiden vaatteissa.
Kaksi kuukautta ehdin kulkea ovesta ehjin sormin, kunnes se puraisi. Iso paha susi. Luulin ensin, että se tarrasi vain oikean käden etusormeni kynteen kiinni, mutta kun saman päivän iltana pystyin taivuttamaan sormeani enää vain noin 20 astetta, niin ehkä puraisu oli osunut vähän laajemmalle alueelle.
Lauantaina painelin sitten päivystykseen, jossa vietin neljä tuntia lähinnä odottaen, odottaen, odottaen... Röntgenkuvat kertoivat kuitenkin ilosanomaa: ei murtumaa! Jotta en kuitenkaan ihan tyhjin käsin sairaalasta joutunut poistumaan, niin sain vielä viilentävän siteen sormeeni.
 |
| Astetta muhkeampi etusormi |
Ei tuo sormi vieläkään järin taivu, mutta eiköhän se ajan kanssa ala taas pelittää. Nyt täytyy vain varoa kahta kauheammin tuota ovea, jolla eittämättä on sudennälkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti