Ollessani Suomessa luin kirjan. Yhden kokonaisen kirjan. Alusta loppuun. Tässä kohtaa saa antaa ne aplodit!
Minulla oli jo pitkään ollut paha tapa aloittaa innolla uusi kirja...ja toinen uusi kirja....ja kolmaskin...enkä tietenkään ikinä saanut mitään kirjaa luettua loppuun asti. Oli myös aika, jolloin luin kirjoja samalla periaatteella, eli minulla saattoi olla kesken vaikkapa kuusi kirjaa, joita luin vuorotellen aina sen mukaan, minkä tyyppistä kirjaa juuri sillä hetkellä halusin lukea. Tuolloin sain myös ne kaikki kuusi kirjaa luettua ajallaan loppuun. Nyt tilanne on ollut jo pitkään (Einin syntymästä lähtien?) toinen. Siispä tein päätöksen, että tästedes luen vain yhtä kirjaa kerrallaan. Ja päätös tuotti heti tulosta: sain pitkästä aikaa kääntää kirjan viimeisen sivun.
Viimeisen sivun kääntäminen tarkoittaa myös erästä toista asiaa. Pääseen lisäämään Outi Pakkasen Korttelin Kuningattaren vihkooni, johon olen 11-vuotiaasta asti listannut kaikki lukemani kirjat. Kirjan nimen, kirjailijan ja sivumäärän lisäksi vihosta käy ilmi kirjan alkuperäinen nimi, lukuaika, ilmestymisvuosi ja tietenkin kirjan saamat pisteet.
 |
| Vuosi 1993, lasten ja nuorten kirjat, paljon värejä ja piirroksia |
 |
| Vuodet 2007-2008, "aikuisten" kirjoja, kuulakärkikynää ja suoria viivoja |
20 vuotta, 138 luettua kirjaa, 11 sivua merkintöjä. Tyhjiä sivuja vihossa on vielä 26. Tuskin tämän elämän aikana saan vihkoa täyteen. Ainakaan tällä nykyisellä lukuvauhdilla. Siinähän tosin olisi haastetta ja tavoiteltavaa...
Minusta on myös ihanaa, että tämä listani on paperilla. Ei excel-tiedostona tietokoneella. Kun aloitin luettujen kirjojen listaamisen yhdessä Einin kummitädin kanssa, tiesinköhän edes, mikä tietokone on? Tässä näkyy oma käteni jälki, 11-vuotiaasta lähtien tähän päivään - tulevaisuuteenkin.
Jos nyt noudatan tätä yksi kirja kerrallaan loppuun -taktiikkaa, niin Korttelin kuningattaren peesiin päässee Margaret Atwoodin Sokea surmaaja, jonka lukemisen aloitin varmaan vuonna 2010. Että jos nyt vaan pysyttäis siinä yhdessä kirjassa, eikä pompita kirjasta toiseen! Muuten sivun 26 täyteen saaminen on nykyistäkin utopistisempi ajatus...
Älä huoli! Minulta meni noin kymmenen vuotta lasten syntymän jälkeen, etten lukenut yhtään kirjaa. En jaksanut. Tilasin lehtiä kuten Annaa. Niitä jaksoin juuri ja juuri lukea. T. Eräs innokas uusi lukijasi Helsingistä Merja nimeltään. PS. Tuo edellinen postaus pikku-pyykinpesijästä on aivan IHANA!
VastaaPoista♥♥ Kirjavihko! Mullakin on! Aloitettu marraskuussa -93, Christina Herrström: Ebba, viimeisin merkintä eiliseltä, Blaine Harden: Leiri 14 - Pako Pohjois-Koreasta. Kaikki mitä rakastin luin elokuussa -08, sai kommentin "niin hyvä" :) Harmi, että kommentteja oon alkanu kirjottaa vasta kesästä -07.
VastaaPoistaVihkon täytteeksi suosittelen (jälleen? no oot kuitenki jo unohtanu :P ) Suzanne Collinsin Hunger Games -trilogiaa ja Stephen Fryn The Liaria. Ja kun tuut Suomeen, hae kirjastosta kesähömppälukemiseks Tuija Lehtisen Suklaapolkuja, Kolme miestä netissä ja Nappikaupan naiset :))
Lukeminen on niin ihanaa ♥
Ooh, kivaa saada uusia innokkaita lukijoita! Tervetuloa Merja kukkuloimaan :) Pitäisiköhän minunkin vain siirtyä suosiolla seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ainoastaan lehtien pariin... No, vielä en luovuta, mutta katsotaan tilannetta uudelleen parin vuoden päästä ;)
VastaaPoistaMuistelinkin mrs.mefi, että sullakin on kirjavihko! Se on kyllä ihana kapistus se! Tossahan tuli monta kirjavinkkiä, kiitos! Jos en ens kesänä vielä kerkiä lukemaan, niin sitten kymmenen vuoden kuluttua ;)