Aamusella Helsingin Sanomien nettisivuilla osui silmiini juttu kirjabloggaajien parissa tänään järjestettävästä 24 tunnin lukumaratonista. Eli bloggaajat lukevat niin paljon 24 tunnin aikana kuin vain kykenevät ja raportoivat lukumaratoneistaan blogeissaan. (Esimerkiksi täällä on raporttia erään maratoonarin etenemisestä, tankkaamisesta ja häiriötekijöistä. Hän on lukenut tänään jo noin 700 sivua, vau.) Puolenpäivän jälkeen huomasin pitäväni omaa maratonia! Paino sanalla omaa, sillä minun maratonini luokiteltaisiin tämän virallisen maratonin rinnalla 3 000 metrin estejuoksuksi (esteiden ollessa keskeytyksiä à la Eini). Mutta luin Margaret Atwoodin Sokeaa surmaajaa (kyllä, vieläkin) ehkä noin neljä tai viisi tuntia tänään. Sellaista en ole tehnyt sitten...ööö...sitten, sitten. Tämän mahdollistivat Einin ei niin lyhyet päiväunet ja isovanhemmat!
Enää rapiat sata sivua ja sitten olisi tämä ikuisuusprojekti pulkassa!
 |
| Sokea surmaaja on saapunut maaseudun rauhaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti