Kukkulan Peppi ja sen äiti

Kaljuunnun, jos tätä tapahtuu useammin. Eilen Eini kiskaisi irti sievoisen tukon hiuksiani, jotka olivat päässeet valahtamaan hiuspompulan suojeluskehän ulkopuolelle. Läheltä korvaa, kiskomisen ääni oli oikein rapsakka. En ole vielä sen koommin tarkastellut, että omistanko nyt epiloidun alueen korvan tietämillä. Jens sanoi tietävänsä nyt, miksi jotkut naiset ajavat hiuksensa sivuilta millimetrin mittaisiksi kolmella ihoraidalla. Ehkä teen saman seuraavalla visiitilläni kampaajalle.

Tukko tukkaa

Ehkä huomaatte kuvassa myös pienen reiän keskellä laatikkoa. Siinä oli vielä eilen nuppi, jolla laatikon sai vedettyä auki. Meidän Kukkulan voimakkain tyttö Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu eli Eini onnistui jotenkin pyörittämään nupin irti. Nyt ei laatikko aukene, mutta ehkä sorkkaraudalla, kenkälusikalla tai puulastalla sen saisi auki. Meillä ei vain ole mitään noista kolmesta. Pitkätossun äiti rikkoi puulastan kahtia viime viikolla, kun sillä ei saanut käännettyä lettupannussa olleita kasvispihvejä, jotka koostumukseltaan olivat ennemminkin kasvishöttöä. Kiukuspäissäni demonstroin Pitkätossun merikapteeni-isälle, kuinka tämä lasta ei taivu senttiäkään, ja eihän se taipunut, vaan katkesi kahteen osaan. 

Uusi puulasta on jo tilattu sekä muovinen, taipuisa kääntöväline. Parempia pihviä odotellessa Pepin (ja sen äidin?) voimaharjoitukset (kenties) jatkuvat...