maanantai 24. syyskuuta 2012

Retkellä ja myrskyn silmässä

 Sunnuntaina, kun Jens oli viemässä Laraa kotiin, tein Einin kanssa pienen retken. Menimme "Linnanpuistoon". Aina kun käyn siellä, totean, että täällä pitäisi käydä useammin. Pitkään minulla on myös ollut mielessä, että voisin mennä sinne Einin päiväunien aikaan ja lukea puistonpenkillä kirjaa. Nyt sunnuntaina vihdoinkin toteutin tämän. Vähän tulikin jo hoppu, sillä ilmojen kylmetessä siellä ei ehkä niin mielellään pitempää aikaa istuskele. Eilen mittari näytti +16 astetta, kun lähdin kotoa, mutta taisi mittari elellä ihan omaa elämäänsä, sillä kylmä siellä tuli! Vaikka oli pönikällinen teetäkin mukana. Kovin kauaa ei Einikään myös nukkunut, mutta sainpahan ainakin muutamat kirjansivuset käännettyä.




Einin herättyä lähdimmekin jo talsimaan kotia kohti. Matkalla näimme mm. katutaidetta. Jollakulla oli maalipurkki levinnyt maahan, ja ohikulkevat ihmiset hoitivat taideteoksen viimeistelyn.







Pysähdyimme myös leikkipuistossa keinumassa. Eini makaa aina liikkumatta ja painautuneena tuohon koriin kuin 9 g:n voimat rusentaisivat häntä. Hauskaa on silti! 





Ihan meidän talon lähellä on myös pieni kanala, jonne saa viedä ruoantähteitään kanojen ruoaksi, ja vastapalveluna kanat antavat muniaan. Mitäköhän Eini vastaa minulle joskus tämän kana-aitauksen luona, kun kysyn häneltä, että "Mitä kanat sanoo?" Hän sanoo kenties oikean vastauksen: "kot, kot". On kuitenkin hieman hämmentävää, että suomalaisten kanojen "kot"-sana on saksaksi uloste. Kot, kot siellä ja kot, kot täällä, siellä kot, täällä kot, jokapuolla kot kot. Tarkoitetaanko nyt kaakatusta vai sitä itseään? Kaksikielisyyden haasteita. Toinen vastaava sana on "pipi". Suomeksi haava, saksaksi pissa. Jos Eini joskus sanoo "Pipi tuli jalkaan", täytyy minun varmaankin ensiksi tsekata, että vuotaako veri vai virtsa...




Parhaillaan Kukkula on myrskyn kourissa. Ulkona on kamalia tuulenpuuskia. Trooppisen hirmumyrskyn Nadinen rippeet riepottelevat nyt meitä. Täytyi äsken ottaa nukkuva Eini parvekkeelta sisään turvaan, kun tuuli yltyi taas niin hurjaksi. Viereisistä puista ei ole onneksi ainakaan vielä irronnut suuria oksia, mutta puunlehviä on sadellut parvekkeelle sitäkin enemmän. Parveke saa nyt uuden vehreän syys-lookin.









2 kommenttia:

  1. Nyt pistät kanankakkalannoitebisneksen pystyyn siellä, mainosbiisihän on jo valmiina :'D
    p.s. täytyy alkaa lukee IE:n kautta tätä blogia, täällä näköjään onnistuu kommentoiminen

    VastaaPoista
  2. Voi vitsi miten ilahduttava&ihana postaus!:) Olinkin jo kieli pitkällä odottanut teidän viimisimpiä kuulumisia! Kot kot hih:) Ja tosiaan, pipi tuli, enpäs ois ollenkaan tullu aatelleeksi. Raportoihan, jos keksitte lisää sekaannusta aiheuttavia sanasia! Haleja!

    VastaaPoista