Joululomalla kävin Jensin kanssa kahteen otteeseen Leipzigin liepeillä sijaitsevassa Finnlandsauna am Bagger -"saunamaailmassa". Saksalainen saunakulttuuri on suurimmalta osin sitä, että mennään ns. saunamaailmaan, jossa on kymmeniä erilaisia saunoja, viihtyisäksi tehty miljöö, ravintola, huilihuoneita lepotuoleineen ja ehkä pieni uima-allas ulkona sekä sisällä. Miehille ja naisille ei ole erillisiä saunoja eikä alueella saa pitää päällään uimapukua. Joissakin saunamaailmoissa saattaa tosin olla pieni erillinen alue vain naisille.
Joskus muinoin ensimmäisinä kertoinani näissä saunamaailmoissa käydessäni vertailin ja päivittelin saksalaista saunakulttuuria. "Ei näin voi tehdä, eikä noinkaan! Mikä ihmeen löylynheittäjäheebo, missä on oma löylykiulu? Miten niin ei saisi olla saunassa 15 minuuttia pitempään, miksi muka ei saa puhua?!"... ja niin edelleen. Nyttemmin olen jo tottunut ja hyväksynyt sen, että kyseessä on vain kaksi täysin erilaista saunakulttuuria, joissa molemmissa on puolensa.
Aloitimme saunoittelumme saunasta, joka kantoi nimeä
finnische Sauna. Lämpötilä +90 °C, ei mahdollisuutta heittää vettä kiukaalle. Että se siitä suomalaisuudesta. Muuten oikein mukava lämmin huone. Jos haluaisi kokea kunnon löylyt, on mentävä
Aufgussiin, eli "löylynheittäjäisiin". Tämä on useimmissa saunamaailmoissa kerran tunnissa, yhdessä saunoista. Silloin tuo yksi sauna täyttyy ihmisistä, jotka odottavat paikalle saapuvaksi löylynheittäjää. Kun löylynheittäjä saapuu, tuulettaa hän ensiksi saunaa pitämällä saunan ovea auki. Joskus hänellä voi olla mukanaan tuomisia saunojille: mehujäätä, vesimelonia, jääpaloja. Sitten hän alkaa heittää kiukaalle vettä, joka useimmiten sisältää jotain tuoksua, kuten eukalyptysta tai vaikka passionhedelmää. Kerran olen ollut myös "huurteisessa" olutaufgussissa.
Yksi aufguss kestää ehkä noin kymmenisen minuuttia. Sinä aikana löylynheittäjä heittelee välillä vettä kiukaalle ja välillä ottaa kätösiinsä pyyhkeen tai keppien väliin ommellun kankaanpalan, jolla hän huitoo kuumaa ilmaa saunojiin päin.
Mutta saisi se huitoa sitä vähän enemmänkin! Minusta on vain ihanaa, kun kuuma ilma-aalto hipaisee ihoa. Aika moni muu saunojista tällöin jo parkaisee, sihisee, kyyristyy kasaan ja irvistää. Vähän niin kuin suomalaisessa 120 asteen saunassa, jossa on istuttu jo tovi ja heitetään vielä niitä viimeisiä löylyjä, että varmasti on lopulta kaikki mehut puristettu jokaikisestä saunojasta saunanlauteille. No, aufguss siis pyrkii tähän samaan ja myös siinä varmasti useimpien saunojien kohdalla onnistuu. Mutta pienoinen tenkkapoo ainakin omalla kohdallani tässä asiassa on: aufgussista ei saisi periaatteessa poistua kesken kaiken. Minä olen ainakin Suomessa saunoessani tottunut siihen käytäntöön, että kun keho kehottaa poistumaan saunasta, niin silloin myös poistutaan ennemmin kuin pökrätään lauteille, kiukaasta puhumattakaan. Koska aufgussissa pitäisi istua loppuun asti, niin en kovin usein käy istumaan sen ajaksi saunan ylälauteille, sillä jo ajatus siitä, että en saa poistua saunasta silloin, kun itse haluaisin, tekee kuumuudesta tavanomaistakin tukalamman. Siksipä istun usein aufgussissa alalauteille. Mutta ehkä se on virhe:
Illan viimeinen aufguss. Pieni sauna. 9 nuorta, raavasta miestä ja yksi nainen. Se nainen on Satsuma. Ylälauteilla kolme miestä, alalauteilla viisi miestä ja Satsuma. Löylynheittäjä alkaa heittää vettä kiukaalle, jostain kuuluu ensimmäinen parkaisu. Miehet tuntevat kaikki toinen toisensa, myös löylynheittäjän. Juttelua, vitsailua, kiukaan kivien sihinää ja sitten se alkaa. Löylynheittäjä ottaa esille riepunsa, jolla suuntaa lämpimät tuulahdukset saunojiin, yksi toisensa perään. Miehet ähisevät ja käpertyvät kippuralle löylyn iskiessä heihin. Kun on Satsuman vuoro saada lämmin tuulahdus, hän suoristaa selkänsä ja taivuttaa kaulaansa, jotta löylyn henkäys olisi mahdollisimman laaja-alainen. "Miellyttävää, mutta jo se siirtyi huitomaan seuraavaa...".
Panokset kovenevat, ja kiukaalle lentää yhä enemmän vettä. Ylälauteiden miehet siirtyvät jo alalauteille. Etenkin löylynheittäjän luomat tuulahdukset saavat miehet ärisemään ja sihisemään. On loppukiri. Löylynheittäjä lapioi vettä kiukaalle. "Nyt savustetaan teidät ulos!" Miehet juoksevatkin heti karjuen ulos saunasta. Tulen hetken kuluttua perästä.
"Se oli paha! Mieletön aufguss! Huh, huh!", kuuluu miesten suusta. He puuskuttavat, hyppivät kylmäaltaaseen ja yrittävät käsittää tapahtunutta. Minä puolestaan olen vähän hämilläni. Seison ainoana naisena pihalla yhdeksän miehen keräillessä itseään ympärilläni. Minun tekisi mieli sanoa miehille, että "ei se nyt niin paha ollut", mutta en halua olla ilonpilaaja. Joten jatkan seisomista hämilläni, suorastaan erittäin hämilläni.
En siis ole mitään saunojien aatelia, en saunamestari, enkä viimeisen kouluvuoteni sauna queen, vaan ihan tavallinen, suomalainen saunoja. Ehkä siinä oli se eroavaisuus näihin raavaisiin, saksalaisiin miehiin.
Minä, kuten kovin moni muukin suomalainen on tottunut koviin löylyihin jo ihan pienestä pitäen. Löylyn puraisu iholla ei saa ainakaan heti aikaan kivun tunnetta, vaan pikemminkin vain nautintoa. Kuten Jens minulle sanoi, niin hän pystyisi varmaan istumaan löylyttömässä saunassa pitempään kuin minä, mutta löylyjen puraisuun hän ei ole niin tottunut. Siinä missä minä vielä nautin löylystä, niin hänen ihoonsa jo sattuu. Ehkä olen jo monien saunareissujen aikana surkastuttanut ihoni hermopisteitä, enkä siksi ole enää niin altis löylykivuille kuin saunattomissa kodeissa kasvaneet saksalaiset. Ehkä.
Joka tapauksessa suosittelen kyllä näitä saunamaailmoja kaikille suomalaisillekin saunojille. On se ihan hauskaa, kun voi yhden perussaunan sijasta valita monen erikoissaunan, kuten vaikka höyrysaunan, väriä vaihtavan biosaunan ja panoramasaunan väliltä. Yhtä saunamuotoa, jota itse kerran kokeilin, en kyllä suosittele kenellekään: sauna, jonka yhdellä seinällä on iso taulu-tv, jossa pyörii uutiset. Ei, ei ja vielä kerran ei.
Monet saksalaiset vetäytyvät saunakäyntien välillä huilihuoneiden lepotuoleihin lukemaan kirjaa.
Minä aion nyt tehdä saman, paitsi että huilihuoneen virkaa hoitaa makuuhuone ja lepotuolin virkaa oma sänky.
Hyvät yöt ja hyvät löylyt!
