Kävimme olemassa luonnonsuojelualueella, lääkärissä ja parvekkeella ihailemassa haloa kuun valossa

Lauantaina lähdimme naapurikaupungissa sijaitsevalle luonnonsuojelualueelle. Päivä oli aurinkoinen mutta aika kylmä. Emme edes pahemmin liikkuneet alueella sen jälkeen, kun edessämme kohosi jyrkkä nousu, johon vaunuilla ei olisi ollut asiaa. Se oli oikeastaan hyvä niin. Muuten olisimme kävelleet puistossa, mutta nyt oikein pysähdyimme pitkäksikin aikaa nauttimaan auringonpaisteesta ja luonnosta.

Tähän kohtaan me jäimme ja vain olimme.

Sunnuntaina meidän piti lähteä parin suomalaisen perheen kanssa retkelle puistoon, mutta puistossa käynti vaihtuikin lääkärikäyntiin. Taas täytyy ihmetellä, että miksi suomalaista terveydenhoitojärjestelmää on hehkutettu maailmalla... Jos Suomessa joutuisi menemään sunnuntaina lääkäriin, niin jonotusajat ovat käsittääkseni aivan ylipitkiä, ellet mene yksityiselle. Täällä ei muutenkaan ole mitään suuria terveyskeskuksia, vaan pieniä vastaanottoja. Viikonloppuisin aina yksi vastaanotto vuorollaan on päivystyksessä. Pelkäsin etukäteen, että joutuisimme kauankin odottamaan vuoroamme, mutta lääkäri tuli melkein heti luoksemme. Kenties vain hyvää tuuria, kenties ei. Katsotaan, miten seuraavalla kerralla käy (jota ei toivottavasti edes tule). Niin, ja nyt tietysti mietit, miksi ne lääkäriin menivät ;) Jotta suomalaiset lääkärit eivät saa vastaanotoilleen uteliaisuudesta haljenneita Kukkulalla-lukijoita, niin tässä diagnoosi: nielurisatulehdus, Eini-neidillä.

Ängetään nyt tähän postaukseen vielä eilen myöhäisillalla parvekkeelta huomaamani kuun valosta syntynyt haloilmiö. Nyt haloilmiöistä paremmin perillä olevat voivat kertoa minulle, millainen halo on kyseessä. Kenties 22 asteen rengas? Käsittääkseni kuun valosta aiheutuneet halot ovat auringon aiheuttamia harvinaisempia, joten jei! Kannatti käväistä parvekkeella! (Miksi minä sinne edes alunperin menin...?)